Tällä viikolla: Vaihdevuodet tulevat, oletko valmis?

YLE:n Perjantai -ohjelmassa nyt perjantaina 15.3. klo 21.

Vaihdevuodet tulevat ennen pitkää, joillekin aiemmin kuin toisille. Vieraina vaihdevuodet selättänyt toimittaja ja kirjailija Pirkko Arstila, hormonihoitojen puolesta puhuva toimittaja-juontaja Salla Paajanen sekä naistentautien erikoislääkäri Riina Katainen. Perjantai-dokkari: Menov*tunpaussi.

Mukana on siis myös Turun Perhelääkäreiden Riina Katainen.

Ohessa hieman Riinasta infoa:

Olen valmistunut lääkäriksi vuonna 2008, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi vuonna 2015 ja lääketieteen tohtoriksi vuonna 2018. Lisäksi suoritan parhaillaan seksuaalineuvojan opintoja.

Suurin kiinnostuksen kohteeni ovat vaihdevuosioireet, joihin liittyen tein myös väitöskirjatutkimukseni. Tutkin ja hoidan toki myös muita gynekologisia vaivoja. Mikä ongelmasi onkaan, minulle on tärkeää, että valittava hoitomuoto on tutkimuksin tehokkaaksi todettu.

Olen Turunmaan sairaalan naistentautien klinikan vs. ylilääkäri. Yksityisgynekologina toimin kahdella yksityisellä lääkäriasemalla, Turussa ja Paraisilla. Lisäksi olen Suomen gynekologiyhdistyksen jäsenlehden päätoimittaja. Yksityisvastaanotoillani käytössäni on ultraäänilaite ja vastaanotolla on mahdollisuus näytteenottoon ja pieniin toimenpiteisiin (mm. kierukan asetus ja poisto, ehkäisykapselin asetus ja poisto). Palveluihini kuuluu myös alkuraskauden ultraäänitutkimus (raskausviikolta 6 raskausviikolle 12 saakka).

MIKSI LÄÄKE EI AUTA?
GEENITESTISTÄ OIVA APU LÄÄKEANNOSTELUUN

Turun Perhelääkärien laboratorio tarjoaa nyt Abomixin kehittämän nerokkaan avun lääkityksen tehon ja turvallisuuden selvittämiseksi.

Merkittävä osa potilaista on hitaita metaboloijia, joilla normaali lääkeannos on liian suuri – he saavat sivuvaikutuksia ja lopettavat lääkityksen. Ultranopeilla metaboloijilla taas normaali lääkeannos on liian pieni, masennus tai muu vaiva ei helpota – lääke ei auta ja sairaus ja kärsimys jatkuvat.

Eri erikoisaloilla lääkkeitä, joiden metaboliaan geeniperimä vaikuttaa, määrätään vuosittain useiden satojen tuhansien reseptien verran.

Testitulos kertoo lääkkeittäin, mikä on oikea annostelu kullekin potilaalle. Yksi testi riittää loppuelämäksi – perimä ei muutu. Potilas saa käyttöönsä kaikki tulokset myös tulevia tarpeita ajatellen.

Suomessa tehdään varsin vähän geenitestejä toisin kuin Ruotsissa, jossa erityisesti Karoliinisen instituutin psykiatrit ovat tehneet niitä jo tuhansittain. Suurin osa eniten käytetyistä psyykenlääkkeistä poistuu maksan entsyymien kautta, ja entsyymien aktiivisuudessa on siis suuria yksilöllisiä vaihteluita.

Vain yksi verinäyte laboratoriossamme ja saat yksilöllisen vastauksen.
Se voi näyttää tältä: ”Sinulta testattiin 19 geeniä, joista 6 voi vaikuttaa lääkityksesi tehoon tai turvallisuuteen… Perinnöllisillä ominaisuuksillasi voi olla vaikutusta 105 lääkkeen tehoon tai turvallisuuteen.” -Sitten seuraa yksilöllinen, kattava erittely eri lääkeaineiden osalta.

Tämä farmakogeneettinen testipaketti nyt vain 420 euroa Turun Perhelääkärien laboratoriossa.

Varaa aika:
02-250 4433

Ahdistus on kovin yleistä. Se on masennuksen ohella tavallisin psyyken vaiva. Toisaalta ahdistus on elämään kuuluva asia, monimuotoinen ja salaperäinen kuin elämä itse. Normaalisti se on muutokseen piiskaava voima. Häiriö siitä muodostuu vasta sitten kun se ei enää pysy hallinnassa ja ihminen kärsii. Hoitamaton, pitkäaikainen ahdistus johtaa unettomuuteen, psykosomaattisiin sairauksiin tai vakavampiin psyykkisiin häiriöihin. Ahdistus estää elämästä, rakastamasta ja tekemästä työtä.

Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireinen häiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöön on perinnöllinen taipumus. Siinä esiintyy ahdistuskohtauksia, jotka alkavat ilman ulkoista syytä. Häiriöön liittyy sekoamisen pelkoa, hallinnan menettämisen pelkoa ja erilaisia fyysisiä oireita kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, ilman loppumisen tunnetta, huimausta, pahoinvointia tai hikoilua. Potilas ei ymmärrä mistä paha olo johtuu. Hän pelkää että ahdistus ei ikinä mene ohi.

Ulkoisesti ihminen on terveen näköinen ja sydänfilmi ja laboratorioarvot ovat kunnossa.

Paniikkihäiriön hoidossa diagnoosin kertomisesta on jo suuri apu potilaalle. Lääkehoito on keskeistä. Toki pitkään jatkunut paniikkihäiriö vaatii myös hoidoksi psykoterapiaa, koska potilas on usein masentunut ja hädissään – sanalla sanoen – paniikissa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Pelko joutua huomion kohteeksi tai pelko siitä että oma käytös on sosiaalisesti nöyryyttävää tai noloa. Potilas pyrkii välttämään huomion kohteeksi joutumista. Välttämiskäyttäytymistä on eri asteista. Häiriön invalidisoivan vaikutuksen aste riippuu juuri välttelyn määrästä.

Hoitona on psykoterapia. Myös nimenomaan ryhmäterapia ja vertaistukiryhmät toimivat hyvin.

Pakko-oireinen häiriö

Olennaista ovat toistuvat pakkoajatukset ja/tai pakkotoiminnot. Häiriön vaikeusaste mitataan minuuteissa joita tähän neuroottiseen toistamiseen kuluu. Puoli tuntia vuorokaudessa on jo merkittävä aika. Liiallinen peseminen, toistaminen, tarkistaminen, toistuva laskeminen ja esim. uudelleen lukeminen ”varmuuden vuoksi” ovat pakkotoimintoja.

Pakkoajatuksia ovat kaikki tarpeettomasti pakonomaisesti toistuvat ajatukset tai mielikuvat jotka jumittavat normaalia ajattelua (keskittymistä) ja elämää. Ne kiusaavat ja saattavat olla pelottavia.

Hoitona on lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Tähän vaivaan kuuluu ahdistus mihin edellä mainitut jutut eivät sovi. Yleistynyt ahdistuneisuus on jatkuvaa, päivittäistä hermostuneisuutta, levottomuutta, unettomuutta, murehtimista, huolestuneisuutta – ahdistusta.

Ahdistus ei rajoitu mihinkään tiettyihin olosuhteisiin, vaan on pitkäaikaista ja vaihtelevan vaikeana jatkuvaa.

Fyysiset oireet kuten vapina, lihasjännitys, hikoilu, heikotus, sydämetykytys, huimaus ja ylävatsavaivat liittyvät usein tähän ”vapaasti ajelehtivaan” ahdistukseen.

Hoitona on lääkityksen ja psykoterapian sopiva, räätälöity yhdistelmä.

Potilas on kuningas

Potilas päättää. Jos hän ei halua lääkehoitoa, hoidetaan häntä vain psykoterapian keinoin. Potilas ja psykiatrian erikoislääkäri asettavat yhdessä tavoitteet. Onhan potilaalla ja lääkärillä yhteinen päämäärä: parantua ja parantaa. Potilas ja terapeutti ovat kuin kaksi tiedemiestä, jotka yhdessä keskustellen pyrkivät selvittämään potilaan ongelmat. Yhdessä sovitaan, mihin pyritään. Ratkaistaanko vain helpompia käytännön asioita – vai käydäänkö pitemmällä terapialla isompien asioiden kimppuun. Potilas päättää.

Jukka Penttinen

 

Jukka Penttinen

Psykiatrian erikoislääkäri
Psykoterapeutti

Joka kymmenes tyttö kärsii syömishäiriöstä. Vaivaa esiintyy myös pojilla. Tavallisesti sairastutaan 13 – 28 –vuotiaana. Syynä on huono itsetunto, ajatus ettei kelpaa sellaisena kuin on tai yleinen ahdistus ihmisten edessä. Kulttuurimme kauneusihanne on edelleen usein laiha. Nuorena olemme herkkiä ja syöminen on asia, mitä kukin voi täydellisesti kontrolloida ja hallita.

Sairaus alkaa kovalla laihduttamisella. Aluksi onnistuminen hivelee itsetuntoa, ja potilaan epävarmuus ja ahdistus helpottavat. Syömättömyys ja oksentelu tuntuvat toimivan hyvin ja hallitusti. Onnistumisen seurauksena merkillinen väärä elämäntapa vahvistuu ja vakiintuu ja tulee usein pakonomaiseksi. Potilaasta tulee oman syömistaistelunsa vanki.

Huono syöminen aiheuttaa väsymystä, keskittymiskyvyttömyyttä ja aggressiivisuutta. Ahdistus valtaa alaa ja vie energiaa. Osa potilaista oivaltaa tilansa sairaudeksi – osa ei alkuun ymmärrä. Avun pyytäminen on vaikeaa ja oireilu hävettää. Potilas salaa oireitaan. Paraneminen tuntuu mahdottomalta.

Syömishäiriö muuttaa normaalin, iloisen syömisen pakonomaiseksi. Häiriöön liittyy usein liiallista liikuntaa, ruuan/dieetin sairaalloista valikointia – ortoreksia – tai muuta pakonomaista, ahdistunutta käyttäytymistä. Nämä kaikki rajoittavat normaalia elämää ja tekevät elämisestä liian ankaraa, ilotonta ja rankkaa. Seurauksena on depressio eli masennus. Tarvitaan ammattiauttajaa.

Perushäiriötyypit

Syömishäiriö muuntuu usein vuosien kuluessa. Yksilölliset erot ovat suuria ja ratkaisevat miten hoidetaan ja autetaan. Ajankohtaisen oireilun perusteella voidaan erotella seuraavat perushäiriötyypit:

  • anoreksia eli laihuushäiriö
  • bulimia eli ahmimishäiriö
  • BED (binge eating disorder)
  • obesitas eli ylipainoisuus

BEDissä on kyse sellaisesta ahmimisesta johon ei liity oksentelua (tai paastoamista, ulotuslääkkeiden käyttöä tai ylirunsasta liikuntaa) eli potilas ei pyri poistamaan elimistöstään ahmimaansa ruokaa. Joka neljäs ylipainoinen kärsii BEDistä.

Puhutaan myös epätyypillisistä syömishäiriöistä, joissa kullekin potilaalle on ominaisia piirteitä ja oireita monestakin edelläkuvatusta häiriötyypistä. Oleellista on, että syöminen ei ole hallinnassa ja potilas kärsii jotenkin syömisogelmastaan.

Syömishäiriöpoliklinikka

Turun Perhelääkäreiltä saa kokonaisvaltaisen syömishäiriöiden hoidon. Kukin potilas on erilainen, joten hoito räätälöidään yksilöllisesti kullekin sopivaksi. Hoito alkaa psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynnillä ja hoitoon voi potilaan halutessa liittää fysioterapeutin sekä ravinto-ohjaajan tuen.

 

Jukka Penttinen

 

Jukka Penttinen

Psykiatrian erikoislääkäri
Psykoterapeutti

Toimiva työyhteisö tukee työntekijän jaksamista ja hyvinvointia

Jotkut työnohjaukseen tuodut työntekijän ahdistukset, pelkotilat ja epäselvät työnkuvat voidaan hoitaa jo hyvällä yhteistyöllä ja kannustavalla johtamisella. Aidosti utelias ja avoimesti työntekijöistä kiinnostunut esimies tuottaa yrityksessä hyvää henkeä ja antaa joustavasti tilaa uusille innovaatioille. Useimmiten työnohjaajana kysyn samantapaisia kysymyksiä kuin esimies selvitellessäni työntekijän motivaatiota tehdä perustehtäväänsä. Yritän saada työnohjaajana kokonaiskuvan vallitsevasta toimintakulttuurista sekä yrityksessä tapahtuvista muutostarpeista. Selvennän itselleni työnohjauksessa olevan työntekijän ja työpaikan sosiaalisen perustehtävän välisiä ristiriitoja. Toimivassa työpaikassa vallitsee positiivinen yhteisöllisyys, jota leimaa hyvä me-henki ja yhteenkuuluvuuden tunne.

Mitä työnohjaus on parhaimmillaan?

Työnohjauksessa ylläpidetään tutkivaa työotetta ja onnistuessaan se on ammatillisen kehittymisen väline. Työnohjauksessa asetetaan yhdessä työntekijän kanssa tavoitteet – mutta usein työnohjausprosessin alussa on tarpeellista luoda salliva, avoin keskustelutila. Työnohjaus yhdistetään helposti vaativien ihmissuhdetöiden purkupaikaksi. Psykoterapian, hoito- ja sosiaalityön piirissä käsitellään haastavia vuorovaikutustilanteita ja työnohjaus on silloin osa työn laadun takuuta ja jaksamista tukevaa.

Työnohjaus on kuitenkin leviämässä huomattavasti laajemmalle. Se on otettu henkilöstön kehittämisen ja työssä oppimisen sekä esimiestyön tukemisen välineeksi. Esimiestyönohjauksessa olen havainnut, että esimiestyön alussa esimies kaipaa tukea ja keinoja henkilöstöjohtamiseen, yhteistyöhön sekä yleisesti vuorovaikutukseen liittyvissä tilanteissa. Esimiehen ei tarvitse järjestää lisää kokouksia tai palavereja vuorovaikutustilanteiden luomiseen, vaan kiinnittää enemmän huomiota vuorovaikutustilanteiden laatuun ja siihen miten työpaikalla työntekijät kohtaavat toisensa.

Työnohjaus on luottamuksellista toimintaa. Esimiehet tai työnohjauksen tilaajat voivat osallistua työnohjauksen tulosten arviointiin, mutta varsinainen työnohjauksissa käsitelty asiasisältö jää vain työntekijän tietoon. Uskon kuitenkin, että monet kysymykset ovat työnohjauksessa keskeisiä ja esimiesten olisi hyvä tietää vielä enemmän asioista, joita käsitellään työntekijöiden kanssa.

Työn ilmiöt ja muutostarpeet ovat monimutkaisia ja tilanteet vaativat työyhteisöissä yhteisymmärryksen etsintää. Työnohjaus on suhteellisen luonteva toimintatapa. Ihmiset keskustelevat keskenään kerran kuussa pari tuntia kerrallaan. Asioita ehtii ajatella ja ne alkavat vihdoin jäsentyä. Vaikutus perustuu mielestäni keskeisimmin tähän tutkivaan ja rauhalliseen työotteeseen.

Huonouden tunteesta ja kohtuuttomasta kritiikistä esimiehen taholta kärsivät ihmiset ovat useimmiten monitaitoisia, päteviä ja kykeneviä. Näissä tilanteissa työnohjaaja toimii kuuntelijana ja kysymysten esittäjänä. Kokemukseni mukaan työntekijät toivovat esimieheltä suoraa, selkeää ja oikeudenmukaista palautetta. Esimieheltä odotetaan myös kiitosta ja rakentavaa kritiikkiä aiheesta, eikä esimiehen oman tunnekuohun vahvistamia sanoja.

Työnohjauksella on parhaimmillaan hyviä oppimisseuraamuksia ja se on koulutusta joustavampaa ja kokemuksellisempaa. Työnohjaus auttaa kehittämään tietoista ja vastuullista suhdetta omaan toimintaan työssä. Työntekijä oppii ymmärtämään omia ongelmia myös yleisempinä kysymyksinä – kaikki ei johdukaan itsestä! Toisinaan löytyy myös vastauksia millaisiin asioihin kannattaa yrittää vaikuttaa ja millaisiin ei. Työnohjauksen tuloksena ohjattavat kertovat alkaneensa toimia eri tavoin työyhteisössään. Työnohjaus voi siis tukea ammattitaidon ohella alais- tai esimiestaitojen kehittymistä.

Työnohjausmuodot voivat vaihdella yrityskohtaisesti

Yrityksellä on mahdollista toteuttaa työnohjausta monipuolisella tavalla joko yksilötyönohjauksena, ryhmätyönohjauksena tai koko työyhteisöä koskevana työnohjauksena.

Yksilötyönohjauksella tarkoitetaan kahdenkeskistä ja säännöllistä ohjausta, joka toimii mm. ammatillisen osaamisen, työhyvinvoinnin ja motivaation lisääjänä. Ryhmätyönohjaus on ryhmässä tapahtuvaa työnohjausta, jonka sisältönä voi olla ryhmädynamiikan tarkastelua tai erilaisten näkökulmien jakamista kollegojen kanssa. Työyhteisön työnohjauksessa tarkastellaan työyksikön tai tiimin työn ja toiminnan parempaa hahmottamista sekä tavoitteiden ja roolien selkiintymistä.

Työnohjaus voi olla mielenkiintoinen matka omien työskentelytapojen tutkimiseen ja se toimii piristävästi rutinoitumisen ehkäisijänä.

Minna Nyrhinen

 

Minna Nyrhinen

Vastaava työterveyshoitaja
Työnohjaaja- ja prosessikonsultti
Psykoterapeutti ET

AkupunktiohoitoAkupunktio on yli 3000 vuotta vanha kiinalainen neulahoitomenetelmä. Suomessa lääkintöhallitus hyväksyi sen lääketieteelliseksi fysikaaliseksi hoitomenetelmäksi vuonna 1975.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan ihmisen kehossa risteilee energiakanavia, joita kutsutaan meridiaaneiksi. Meridiaaneissa virtaa elämänenergia Qi eli Chi. Sairaus johtuu siitä, että Qi ei pääse virtaamaan tai on liian heikko. Meridiaanin energian virtaus voidaan paluttaa normaaliksi pistämällä akupunktioneuloja meridiaanin tiettyihin kohtiin.

Länsimaisen käsityksen mukaan neulojen pääasiallinen vaikutus on lihaksia rentouttava ja kipua poistava. Lisäksi voidaan tasapainottaa autonomista (ei-tahdonalaista) hermostoa ja stimuloida kehon omien särkyä poistavien aineiden synteesiä. Näistä tärkein on adenosiini, joka pystyy puuduttamaan kehon kipuratoja, vähentämään tulehdusta ja laajentamaan verisuonia.

Tuloksen kannalta on merkityksetöntä kumpaan teoriaan hoito perustuu, koska esimerkiksi arvostettu British Medical Journal on vuonna 2004 julkaissut tutkimuksen, jossa akupunktion vaikutus kovaan päänsärkyyn oli selvästi tieteellisesti osoitettu. Lisäksi funktionaalinen magneettikuvaus on tieteellisesti osoittanut, että hoito deaktivoi kipureaktioon liittyviä limbisiä alueita aivoissa.

Erittäin hyviä tuloksia on tullut esimerkiksi migreenin estohoidossa (estolääkityksen poisto tai vähentäminen), erilaisissa nivelrikkovaivoissa erityisesti polven ja lonkan alueella, akuuteissa lihasvaivoissa kuten noidannuoli ja revähdykset sekä jännitysniska-oireyhtymässä. Hoitoa voi kuitenkin kokeilla lähes mihin tahansa diagnosoituun vaivaan, johon ei muualta ole löytynyt apua, esimerkiksi korvien soiminen, tinnitus, kolmoishermosärky, tortikollis, akuutti tai krooninen poskiontelontulehdus ja vaikkapa allergian oireiden vähentäminen. Vaikka hoito ei poistaisi tai parantaisi vaivaa kokonaan, voi se helpottaa sitä huomattavasti. Usein kolmella hoitokerralla saadaan selville, kannattaako hoitoa jatkaa. Harvoin tarvitaan yhtäjaksoisesti yli kahdeksaa hoitokertaa. Hoito on kivutonta, se tehdään kertakäyttöneuloilla ja kestää yhden tunnin.

Akupunktiohoitoon kliinisissä tutkimuksissa indisoituja oireita tai sairauksia WHO:n mukaan ovat allerginen nuha, mahakipu, kasvokipu, päänsärky, polvikipu, alaselkäkipu, niskakipu, hammassärky, leukanivelen kipu, olkapään periartriitti, leikkauksen jälkeinen kipu, reumaattinen nivelrikko, iskias-sdr, tenniskyynärpää, kivuliaat kuukautiset, synnytyksen käynnistys, perätilan kääntö, alhainen verenpaine, korkea verenpaine, sädehoidon tai sytostaattien aiheuttamat haittavaikutukset sekä raskauspahoinvointi.

Mika Kivimäki


Mika Kivimäki

Akupunktio
Yleislääkäri
Merimieslääkäri

Niskaan sattuu, selkää särkee, päätä jomottaa. Monille työssäkäyville on tuttua, että työn rasitus tuntuu kehossa erilaisina jännitys- ja kiputiloina. Istumatyössä tuki- ja liikuntaelimet joutuvat koville, ja toimistotyöläisellä arkiliikunta jää usein vähäiseksi. Työ- ja yleishyvinvoinnin kannalta on tärkeää huolehtia tauko- ja vapaa-ajan liikunnasta, hyvästä työasennosta ja terveistä elämäntavoista.

Työfysioterapia ennaltaehkäisevänä hoitona

Työfysioterapia on osa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, ja sen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn sekä liikkumisen edistäminen. Keinoina käytetään fysioterapeuttista ohjausta ja neuvontaa, terapeuttista harjoittelua sekä manuaalista terapiaa. Lopputuloksena on hyvinvoiva ja työkykyinen työntekijä.
Työfysioterapia alkaa työntekijän terveyden, liikkumisen ja toimintarajoitteiden arvioimisella. Fysioterapeutti tutkii ja arvioi toimintakykyä ja kuormittumista, opastaa valitsemaan sopivia työasentoja ja -tapoja sekä ohjaa toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä.

Fysioterapeuttisen tutkimuksen perusteella työntekijälle annetaan yksilöllisiä tuki- ja liikuntaelimistön itsehoito-ohjeita sekä neuvoja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Usein jo pienikin muutos elämäntavoissa ja työskentelyssä saattaa olla käänteentekevä asia.

Lääkärikäynnin sekä työterveyshoitajan vastaanoton yhteydessä on mahdollista päästä työfysioterapeutin suoravastaanotolle, mikä nopeuttaa työhön palaamista.

Liike on lääkettä

Terveellinen ravitsemus ja monipuolinen liikunta tukevat hyvinvointia, edistävät arjessa jaksamista sekä ehkäisevät monien sairauksien puhkeamista. Fysitrainer/ personal training palvelu on asiantuntevan työfysioterapeutin suorittamaa ennaltaehkäisevää työterveyshuollon palvelua.

Liikunnalla on tutkitusti monia terveyshyötyjä. Se kehittää ja ylläpitää fyysistä, henkistä ja sosiaalista terveyttä. Liikunta ylläpitää toimintakykyä ikääntyessä ja edistää itsenäistä suoriutumista. Liikunnalla on myös merkittävä ehkäisevä, hoitava ja kuntouttava vaikutus lukuisissa terveysongelmissa.

Fysi trainer ei kuitenkaan ole vain urheiluvalmentaja vaan henkilökohtainen kannustaja ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjä. Yksilöllinen valmennusohjelma mukautetaan jokaisen asiakkaan tarpeisiin ja tavoitteisiin sopivaksi, ja se perustuu hyväksi todettuihin toimintamalleihin, seurantaan ja tuloksiin.

Työfysioterapeutin ohjeilla pystyt kohentamaan kuntoasi, ehkäisemään sairauksia ja vammoja ja löydät avaimet hyvinvointiin. Tämä kaikki vaikuttaa myös jaksamiseen ja työkyvyn säilymiseen.

Kaikille löytyy tapa työskennellä, liikkua ja voida hyvin!

Uusperheeksi kutsutaan kuitenkin yleensä perhettä, jossa isällä ja/tai äidillä on lapsia aiemmasta perhesuhteesta.

Uusperhe kohtaa usein erilaisia haasteita kuin ydinperhe ja moni uusperhe hakeekin apua ongelmiinsa parisuhteen ensimmäisen neljän vuoden aikana. Yleensä perhe on ajatunut kriisiin noin 2-3 yhteisen vuoden jälkeen ja perheessä on alettu kokea vaikeita tunteita, kuten ulkopuolisuutta, mustasukkaisuutta, pelkoa, pettymyksiä, loukkaantumisia, turhautuneisuutta ja kiukkua.

Uusperheen kehitysvaiheet voidaan karkeasti ottaen jakaa neljään vaiheeseen. Aluksi parilla on yhteinen unelma onnesta ja toiveet ja tarpeet tulevat täytetyiksi. Tuolloin kaikki sujuu hyvin, uskotaan vahvasti rakkauteen ja halu onnistua yhdessä on voimakas. Uusperhettä kohtaa kuitenkin hämmennys, kun kaikki ei toimikaan. Usein hämmennystä aiheuttaa roolien ja oman aseman selkiytymättömyys, uudet sukulaiset, entiset puolisot ja uusperheen eri jäsenten historian mukaan tuleminen perheeseen. Sopeutuminen uuteen perheeseen ja perhesysteemiin sekä uusperheen omaan kehitykseen tuottaa jännitteitä, konflikteja, negatiivisuutta, turhautuneisuutta ja pettymyksiä. Useinkaan lapset eivät halua uutta perhettä, vaan heillä elää usein kauan toive vanhempien yhteen palaamisesta. Uusperheen pulmatilanteissa lapsilla onkin taipumus liittoutua oman biologisen vanhemman tai sisaruksen kanssa mikä osaltaan vahvistaa uusperheen negatiivista vuorovaikutusta.

Kun hämmennys uusperheessä voimistuu, on kriisi valmis. Perheenjäsenten paineet purkautuvat ja he voivat tuntea mm. pelkoa, pettymystä, syyllisyyttä ja vihaa. Tässä vaiheessa perhe joko päättää erota tai jatkaa ja työskennellä yhdessä kriisin läpi. Tällöin perhe yleensä hakee apua ongelmiinsa ja uusperheen aikuiset miettivät yhdessä miten he voisivat hoitaa paremmin parisuhdettaan ja suhdetta toisen lapsiin; sitoutuminen toisiin ja perheeseen vahvistuu ja halu rakentaa yhteistä tulevaisuutta ja onnea voimistuu.

 

Uusperheet voivat hakea apua perheelleen esimerkiksi uusperheneuvonnasta tai perheterapiasta

Perheterapian tavoitteena on tukea uusperheen pysyvyyttä ennen kaikkea tunnekeskeisen perheterapian keinoin. Tunnekeskeisessä perheterapiassa prosessoidaan uusperheen kokemuksia uudelleen ja käsitellään tunteita ja opetellaan puhumaan niistä. Terapiassa pyritään uudistamaan uusperheen jäsenten vuorovaikutusta ja luomaan perheeseen uudenlaisia turvallisia kiintymyssuhteita.

Perheterapiassa voidaan käsitellä esimerkiksi niitä menetyksiä ja pettymyksiä, jotka perheenjäsenillä on jäänyt käsittelemättä. Samalla voidaan selkiyttää uusperheen rajoja ja rooleja, käsitellä konfliktitilanteita ja vahvistaa uusperheen identiteettiä. Uusperheterapia tähtää ennen kaikkea emotionaaliseen tukeen, perheessä olevien ongelmien purkamiseen, voimavarojen löytymiseen sekä perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantamiseen.

Kiintymyssuhdeteoriat voivat pitkälti selittää uusperheessä ilmeneviä ongelmia ja sen vuoksi kiintymysuhdeteorialla on perheterapiassa vahva jalansija. Lapsen varhaista kehitystä säätelee pyrkimys turvallisuuteen ja häntä hoivaavan aikuisen läheisyyteen. Kiintymyssuhdeteorian (Bowlby 1979) mukaan ahdistuneisuus, depressio ja vihamielinen käytös voivat olla pyrkimystä hallita erokokemuksista johtuvaa stressiä. Kiintymyssuhteiden turvattomuus selittää paljolti uusperheiden ongelmatilanteita ja ahdistunut ja välttelevä käytös voi ehkä kertoa kiintymyssuhteen menettämisen pelosta. Esimerkiksi lapsi voi reagoida konfliktitilanteisiin vetäytymällä, jotta konflikti ei kiihtyisi. Myös uusperheen aikuinen voi reagoida samalla tavalla vaikeissa tilanteissa.

Tunnekeskeisen perheterapian tavoitteena on etsiä uudenlaisia toimintamalleja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Tarkoituksena on lujittaa perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa löytämään perheen positiiviset voimavarat ja yhteiset päämäärät. On tärkeää myös tunnistaa uusperheen jäsenten välinen negatiivinen vuorovaikutus. Uusia käyttäytymis- ja ajattelutapoja omaksumalla voidaan muuttaa perheen sisäistä vuorovaikutusta positiivisemmaksi.

Uusperheen saapuessa perheterapiaan rakennetaan ensimmäiseksi yhteistyösuhde ja arvioidaan uusperheen toimintaa kiintymyssuhdeteorian kannalta. Terapian tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että perhe voi istunnoissa tuntea turvallisuutta ja vuorovaikutus terapeutin kanssa on luontevaa.

Kun uusperheen pulmatilanteita työstetään, mietitään esimerkiksi millaisia virheellisiä toimintamalleja perheessä on, miten vuorovaikutus eri perheenjäsenten välillä toimii ja millä tavalla uusperhe on onnistunut asettamaan nykyisen perheen perherajansa. Tärkeää on myös perheenjäsenten roolien ja suhteiden selkiyttäminen. Kun uudet toimintamallit selkiytyvät ja muiden perheenjäsenten tarpeiden huomioon ottaminen vahvistuu, positiiviset tunteet perheen sisällä voimistuvat ja sitä myöden uusperhe kokonaisuutena alkaa toimia paremmin.

 

 

Anne Nylund

Perheterapeutti YEP
Psykoterapeutti
Uusperheneuvoja

 

 

Anne Fast

Turun Perhelääkäreillä työskentelee monta terapeuttia, hoitajaa ja lääkäriä. Päätimme tehdä määrättyjä aiheita käsittelevien asiantuntija-artikkelien lisäksi pienen haastattelusarjan, jossa tutustumme Perhelääkäreiden ammattilaisiin ja heidän työhönsä.

Anne, olet koulutukseltasi kasvatustieteen maisteri, ylemmän erityistason perheterapeutti ja uusperheneuvoja. Parhaillaan olet ratkaisukeskeisen yksilöterapian koulutuksessa.

Miten terapia vaikuttaa ihmiseen?

Terapia lisää itsetuntemusta ja antaa kosketusta omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Kun tietämys ja tuntemus lisääntyvät, ihminen pystyy muuttaman ajatteluaan ja vaikuttamaan tunteisiinsa. Terapiassa ihminen itse oivaltaa asioita ja muuttaa itseään ja ajatuksiaan.

Terapiassa saa apua omiin ongelmiinsa ja ajatuksia siitä, miten elämä voi olla parempaa. Jokainen voi terapiassa ottaa vastaan sen, minkä kokee hyödylliseksi.

Olet työskennellyt perheterapeuttina jo 10 vuotta. Miksi valitsit tämän terapiatyöskentelyn muodon?

Perheiden kanssa työskentely on lähinnä sydäntäni ja monien ihmisten elämää läheltä seuranneena perheterapia tuntui kiinnostavalta.

Mitä perheterapiassa käytännön tasolla tapahtuu?

Perheterapiassa käydään läpi asiat, jotka perhe kokee ongelmaksi. Perhe opettelee ratkaisemaan ristiriitoja. Terapiassa käydään läpi kaikkien perheenjäsenten toiveet ja tarpeet ja se, miltä asiat tuntuvat. Perhe saa lisättyä ymmärrystä, että on erilaisia näkökulmia asioihin – ja ne kaikki ovat yhtä oikeita.

Työvälineninä käytetään mm. terapiakortteja, leluja, sukupuuta ja toiminnallisia harjoituksia.

Miten sitten pariterapia eroaa perheterapiasta?

Pariterapiassa käsitellään parisuhteen ristiriitoja. Tavallisia teemoja ovat läheisyyden ongelmat, seksuaalisuus ja kommunikaatio. Pariskunta myös oppii, kuinka riidellä rakentavammin.

Keitä pariterapia auttaa?

Kaikkia, jotka haluavat, että suhde toimii paremmin.

Mitä ratkaisukeskeisessä yksilöterapiassa tapahtuu?

Ratkaisukeskeisessä terapiassa ihmisen voimavarat ja tulevaisuus painottuvat. Menneisyydellä ja ongelmakeskeisyydellä on vähäisempi merkitys.

Anne, mitkä asiat motivoivat sinua terapiatyössä?

Kun näen ilon ja tyytyväisyyden lisääntyvän ihmisten kasvoilla ja että heillä menee paremmin. Se on tämän työn suola!

Mikä neuvoksi, jos haluaisi aloittaa terapian, mutta hinta tuntuu ylivoimaiselta?

Terapia on paras lahja, jonka ihminen voi itselleen antaa. Se vaikuttaa merkittävästi ihmisen tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen.

Perhe, pariskunta tai yksityinen henkilö voi hakeutua terapiaan myös siten, että Kela korvaa terapiasta suurimman osan.

Jos sinun tai perheenjäsenesi työkyky tai opiskelukyky ovat uhattuina, voit hakea Kelan tukemaan terapiaan. Tarvitset tähän puoltavan lausunnon psykiatrilta, jonka hoidossa olet ollut vähintään 3 kk.

Kelan tukeen oikeuttavia terapeutteja löydät myös Kelan sivuilta ja seuraavasta linkistä: https://minduu.fi.

Turun Perhelääkäreiden psykoterapeutit ja psykiatri antavat Kela-tuettua terapiaa. Kysy vastaanottoaikoja puhelimitse 02 250 4433 tai sähköpostilla tiedustelu@perhelaakarit.fi.

Apua löytyy nopeasti.